Usein olen kuunnellut eri kitaroiden soundeja.
Olen oppinut huomaamaan, kuinka erilaisia soundit ovat erilaisissa kitaroissa.
Toiset soivat pehmeämmin ja toisissa on metallisempi ääni.
Rautalankamusiikkia soittavat bändit käyttävät mielellään kitaroita.
Ja siksi monet rautalankabändit soittavatkin mielellään niinsanotuilla, vintagekitaroilla, juuri tuon äänen pehmeyden takia.
Rautalankamusiikki onkin alun perin 1960-luvun instrumentaalimusiikkia, jota esitetään neljän soittajan voimin: kahdella sähkökitaralla (soolo- ja komppikitara), sähköbassolla sekä rummuilla.
Se on erittäin hienosti säilynyt ja kunniakkaasti vanhentunut loistoyksilö.
Tuon kitaran soundi on herkkua. Se on pehmeä ja todella kaunista kuultavaa.
Vuonna 1961 Gibson teki radikaalin muuutoksen Les Paulien muotoilussa ja tuloksena syntyi tämä "teräväsarvinen" malli, jota alettiin vuodesta ´63 eteenpäin kutsumaan nimellä SG (solid guitar).
Rautalankamusiikki-termiä käytetään vain Suomessa. Englannin kielellä puhutaan sen sijaan vain "instrumentaalirockista", kun viitataan The Shadowsin kaltaisten yhtyeiden musiikkiin. Tähän voidaan tietysti huomauttaa, että rautalankamusiikki on puhtaine soundeineen useimmiten liian melodista ollakseen varsinaista rockia, joten sille varattua omaa termiä voidaan pitää hyvin perusteltuna.
Ja hieman hyvää musiikkia, jonka soittaa The Shadows.
http://www.youtube.com/watch?v=SLocafpLMi0
Tuo seuraavan kuvan kitara on täysin alkuperäisessä kunnossa oleva hienosti soiva Gibson ES- 335 vuodelta ´63.
Tuon kitaran äänestä on helppo arvata miksi niin moni kova nimi on jäänyt koukkuun tuohon -60 luvun
alun 335 soundiin.
Ensimmäinen rautalankayhtye Suomessa oli ilmeisesti sessiokokoonpanoksi jäänyt Guitar Strangers Se esiintyi toukokuussa 1961 Helge Siimeksen rockshowssa Salossa. Guitar Strangersiin kuului ainakin soolokitaristi Tommie Mansfield, ja yhtye soitti mm. kappaleen Apache. Ensimmäinen tunnettu yhtye oli The Strangers. Se oli Jussi Itkosen johtama yhtye, joka harjoitteli elokuvayhtiö Veikko Itkosen studioilla Helsingin Haagassa. Toisena aloitti The Saints. Se koostui Helsingin Munkkiniemen suomalaisen yhteiskoulun oppilaista. Kolmantena aloitti Helsingissä The Sounds, joka oli Munkkiniemen ruotsinkielisen yhteiskoulun yhtye, ja neljäntenä The Blazers. Näistä ensimmäisenä levytyssopimuksen sai The Sounds ja näin syntyi Emma-levy.
http://www.youtube.com/watch?v=4Y5VcH7iK3Q
Siinä näyte The Soundsin, Emmasta.
Harmittavaa on, että nykyään rautalankamusiikki on kuolevaa lajia.
Paljon pitää bändien tehdä, että saa keikkoja.
Vielä on kuitenkin joitakin todella hyviä rautalankabändejä.
Mutta jos haluaa saada rautalankabändin keikalle, niin pitää osata myydä tuotetta, eli bändiä
rautaiseen hyvään tyyliin.
Musiikki ei kuole koskaan!